Lomilla

Moikka taasen!
Eilen olin ekaa kertaa katsomassa uutta asuntoa. Asunto on aika reilusti rempallaan vielä. Tarvitsee pari päivää että saadaan asunto asumis kuntoon. Siellä on pintoja uusittu ja keittiöön tullut uudet hellat ja jääkaappi. :)
Kävin myös eilen siskon kanssa vanhemmilla katsomassa heitä ja eläimiä. Oma kissani Jasper oli kasvanut hurjasti kesästä. Hevonen on saanut lisää massaa ympärilleensä. Koira voi hyvin,  yritti hypätä vielä syliin. Vierailun jälkeen sisko vei minut kumppanilleni ja sieltä lähdimme takaisin sairaalalle.
Reissu oli ensimmäinen päivä loma. Siinä suhteessa todella rankka ja olin vielä tänäaamuna hyvin väsynyt. Illallla meinasin nukahtaa miesystävän autoon. Olen edelleen selvästi puoli kuntoinen ja kotiutuminen pitää aloittaa varovaisesti.  Huomenna on taas olla hieman pidemmällä lomalla ja käydä edes kerran ratsastamassa jos vointi sallii. Eli kirjoittelen taas lomien jälkeen maanantaina :)

Paremmat päivät alkaneet on

Heippa vaan!

Eilen tuli käytyä kumppanin kanssa kauneimmissa joululauluissa sekä haudoilla muistelemassa menneitä. Sytytettiin myös kynttilät. Joululauluja oli mukava laulaa kun kirkossa oli paljon väkeä. Kirkon jälkeen kävimme moikkaamassa porukoita ja kumppanin kissoja. Olimme puoliyhdeksän aikaan takaisin täällä. Eilen sain myös yllätyksenä tabletin. Ja nyt opettelen käyttämään tätä.  ;)

Tänään olikin astetta jännempi päivä. Kävin silmälääkärissä arvioimassa leikkausta. Asiat menivät sitten päälaelleen ja lopulta löysimme itsemme ensiavussa neurologin arvioitavana . Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja seurantalinjalla mennään.  :)
Ei muuta tällä kertaa,  moikka!

Uusi banneri, uusi silmä

Sisko teki ihanan bannerin mun blogille. Eli mun blogillakin on viimein banneri! Bannerista kerron sen verran että se on 13-vuotiaan siskoni ottama kuva viime talvella jossa pidän koiraani sylissä. Koiran nimi on Piku ja se on leikattu kahdeksan vuotias uroskoira.

Huomaatte varmaan että ulkonäössäni on tapahtunut muutoksia. Huonompi silmä (oikea) on nyt peitetty ainakin 15.12. asti kunnes pääsen silmätautien polille näyttämään silmää. Silmä on peitetty kaksoiskuvien,silmäkivun ja päänsäryn vuoksi jotka olivat eilen aamulla ihan helvetillisiä. Mitkään kipulääkkeet eivät auttaneet, kunnes lääkärini konsultoi silmälääkäriä ja neuvoi peittämään  silmän. Nyt näkö on ihan hyvä, en näe kauas kun en voi käyttää silmälaseja, mutta se ei haittaa.

Seuraavaksi varmaan päivittelenkin Kauneimpien joululaulujen merkeissä sunnuntaina. Kiitän ja kuittaan :)

Esittelyssä Antti

Tarkemmin sanottuna Antonio Santos, lämminveriruuna :)
Antti on tullut meille vuoden 2012 alussa. Antti on tasoa Helppo D. Hevonen on vielä projekti, mutta hyvin tärkeä hevonen elämässä. <3
Tässä muutama kuva Antista

. S

Vielä on toivoa

Viimeiset paripäivää on mennyt aaltoillen. Kävin eilen shoppailemassa siskon kanssa parit kengät,paitoja ja sävyttävän hoitoaineen. (: Se piristi hirveästi,kun on tullut uusia oireita. 

Olen alkanut näkemään muutaman minuutin kahtena vuorokauden aikana. Pelkään että viime vuoden livistäminen leikkauksesta ei tehnyt hyvää silmille. Olisi silloin ollut tarkoitus operoida toista silmääni ja yrittää palauttaa syvyysnäköä ja kiristää veltustuneita lihaksia.

Nyt sitten lääkäri on tehnyt kiireellisen lähetteen silmäpolille ja sitä odotellessa menee seuraaavat vuorokaudet. Yritän tsempata  itseäni kutomalla kaulahuivia ja muistella hyviä hetkiä siskojen ja oman hevosen kanssa. Tämä ei saa enää kaataa minua, olenhan sentään selvinnyt sepsiksestä!

Yllä oleva kuva on tältä kesältä ja siskoni on kuvannut sen.

Kuulumisia

Elämä sairaalassa jatkuu vielä toistaiiseksi ja tänään tehdään pitkäaikaispäätös hoidosta. Elämäni rankimmat puolivuotta. Olen taistellut omituisia oireita vastaan, mitkä viimeiseksi aiheuttivat kaksi verenmyrkytystä kesällä. On ihme että olen vielä hengissä, etenkin niin että säilytin kaikki raajani ja ainoa murhe mikä jäi oli painon lasku ja oma väsyminen sairastamiseen. Olen kiitollinen niille kaikille läheisille jotka tukivat ja kannustivat minua eteenpän kun osa läheisistä/kavereista katosi sairastumisen myötä. 

Erityisen kiitollinen olen isosiskolle siitä että hän omista menoista ja töistä huolimatta vei päivystykseen ja tuli vierailemaan eri sairaaloihin vaikka saatoin olla eristyksissä.   Kiitollinen olen myös pikkusiskolle eläinten hoidosta ja siitä että sain kuunella normaalin elämän kuulumisia. ♥

Laitan muutaman kuvan omista kasvoista kuinka laihtuminen niihin vaikutti.

Risti rinnassa

Ajattelin, että aloittaisin bloggauksen vasta sitten kun olen parantunut ja pääsen ensimmäisiä kertoja takaisin satulaan. Nyt kuitenkin pieni inspiraatio iski päälle ja tein päätöksen että alan kirjoittelemaan. Sairaalassa ollessa käy aika pitkäksi muuten.

Haluaisin heti avata blogin nimeä "Risti rinnassa" Omistan koiran nimeltä Piku, jonka rinnassa on valkoinen risti kuvio. Ja uskon että Piku on omalla tavallaan ollut pelastamassa niistä todella huonoista päivistä mitä viime kesänä on ollut.

Harrastan ratsastusta, ja omistan osan 13 vuotiaasta lämminnveriruuna Antonio Santoksesta "Antista" Antti on tällähetkellä tasoa helppo D. Ja sen ensimmäiset kisat on vasta kisattu.

Mutta pitemmittä puheitta tervetuloa seuraamaan Risti rinnassa blogin kirjoittajan arkea sairaalan ja pian kodin välillä. (: